Kevät ja alkukesä ovat mitä parhainta aikaa mennä metsään. Huhtikuussa yöpakkasten jälkeen hanki kantaa ja metsässä liikkuminen on helppoa. Metsätilojen arviointi on mukavaa työtä, tähän vuodenaikaan se on ihan huippumukavaa.
Silmät ja korvat auki
Toukokuun alkupuolella hyttyset eivät vielä häiritse ja rehevien kasvupaikkojen aluskasvillisuus ei ole ehtinyt kasvaa liikkumista hidastavaksi pöheiköksi. Yhden kuukauden aikana metsämaisema muuttuu ja luonnossa kuultavat äänet monipuolistuvat. Valon ja lämpötilan lisääntyessä vesistöt sulavat, kasvit heräilevät kasvuun ja muuttolinnut aloittavat pesintää. Maastossa liikkujan on muistettava antaa pesintärauha metsälinnulle.
Metsänomistaja, tarkista talven tuhot
Talven aikana metsässä on voinut tapahtua metsätuhoja, jotka metsänomistajan olisi hyvä käydä keväällä tarkistamassa. Yleisimpiä talven jälkeen todettavia vahinkoja ovat myrskytuhot, kasvatusmetsien lumituhot, varttuneiden taimikoiden hirvituhot ja pienissä taimikoissa tapahtuneet myyrä-, halla- ja ahavatuhot. Heti istutusvuoden jälkeen hienojakoisilla kivennäismailla routa on voinut nostaa taimia maasta. Pieniä taimia on voinut kuolla myös erilaisiin hometauteihin. Jos tuhot ovat laaja-alaisia, on syytä sopia jatkotoimet yhdessä metsäammattilaisen kanssa.
Rajalinjat auki ja heinät pois taimien päältä
Metsäkiinteistöjen väliset rajalinjat tulisi olla maastossa selvästi havaittavissa. Rajalinjasta huolehtiminen on rajanaapureiden yhteinen asia, joten tässä on yhteistyön tekemisen paikka. Mitä rehevämpi maasto ja pienempi puusto, sitä herkemmin rajalinjat ovat kateissa. Alkukesällä rajapyykit löytyvät loppukesää helpommin ja rajalinjojen aukaiseminen onnistuu usein ilman ulkopuolista apua.
Taimikon alkuvuosina on hyvä tehdä tarvittaessa kasvua haittaavien heinien ja vesakon poistamista. Rehevien kasvupaikkojen taimikot olisi tarkistettava ja tarvittaessa heinittävä syksyllä ennen talven tuloa. Jos työ on jäänyt tekemättä, niin se kannattaa tehdä heti lumien sulettua. Kuloutuneesta heinikosta havupuun taimet löytyvät helposti, joten toimenpide on huomattavasti joutuisampaa kuin keskikesällä. Rauduskoivun taimia voi olla hankala tunnistaa ennen lehtien puhkeamista, joten vesurin kanssa ei kannata olla liian innokas.
Isovanhemmat mallia näyttämään
Suomessa metsänomistajien keski-ikä on yli 60 vuotta. Metsänomistajilla on siis suuri määrä lapsia ja lapsenlapsia, joille metsänomistamiseen liittyviä tietoja ja taitoja tulisi siirtää suvun sisällä. Isovanhemmille tutut metsäasiat ovat monesti lapsenlapsille aivan uutta ja ihmeellistä. Toki monet isovanhemmat ovat jo asian miettineet ja siirtäneet metsänomistusta nuoremmille sukupolville. Tätä tietojen ja taitojen siirtämistä tulisi vaan entisestään lisätä. Jos nuorempaa sukupolvea ei metsänomistamiseen liittyvät tavoitteet kiinnosta, niin metsätilan myynti voi olla hyvä ottaa harkintaan. Metsätiloilla on edelleen hyvä kysyntä ja hintataso.
