Itä-Suomen toimitilamarkkinoilla on omat erityispiirteensä, jotka liittyvät alueen taloudellisiin, maantieteellisiin ja väestöllisiin olosuhteisiin. Näiden tekijöiden ymmärtäminen on keskeistä onnistuneessa toimitilavälityksessä.

Digitalisaatio on mullistanut kiinteistökaupan toimintaympäristön tuomalla mukanaan tehokkuutta, joustavuutta ja täysin uusia mahdollisuuksia. Se ei pelkästään tehosta kaupankäyntiä, vaan myös haastaa alan toimijat kehittämään innovatiivisia ja asiakaslähtöisiä ratkaisuja.

Metsänomistaja voi lisätä metsänsä arvoa monin eri tavoin, riippuen omista tavoitteistaan ja metsän ominaisuuksista. Tässä blogikirjoituksessa on esitelty keskeisiä keinoja metsän arvon nostamiseen.

Kun läheinen menehtyy, jäljelle jää monenlaista hoidettavaa – sekä tunteita että käytännön asioita. Yksi ensimmäisistä vaiheista vainajan omaisuuden selvittämisessä on kuolinpesän arviointi, joka tehdään osana perunkirjoitusta. Tämä vaihe on olennainen paitsi perinnönjaon myös perintöverotuksen näkökulmasta.

Joku voi ajatella, että kiinteistöarviointien määrät liittyvät pelkästään asuntokaupan markkinatilanteeseen. Oman kokemukseni mukaan kiinteistöarvioinnissa ei kuitenkaan ole varsinaisia sesonkeja, mutta asuntokaupan vilkastuminen toki lisää kokonaisuudessaan arviointitehtäviä. Tarve kiinteistöarvioinnille tulee useasta eri syystä.

Aivan ensimmäiseksi tulisi välttää kiirettä. Nopeat kaupatkin voi toki mennä hyvin, mutta kiireessä voi tulla myös virheitä, jotka olisivat vältettävissä riittävällä ajankäytöllä.

Myytävästä metsätilasta on ennen myyntiä laadittava maastossa tarkistettu metsäarvio. Yleisin arviointimenetelmä on edelleen ns. summa-arvomenetelmä, mutta ammattimaisesti metsätiloja ostavien asiakkaiden myötä tuottoarvoon perustuvat arvioinnit ovat lisääntyneet.

Suomessa on yli 500.000 kesämökkiä. Yli 95 % mökeistä on yksityishenkilöiden tai kuolinpesien omistuksessa. Jos mökin omistajana ja käyttäjänä on useampi kuin yksi ruokakunta, olisi pelisäännöt yhteisomistukselle oltava selvät heti alusta alkaen. Säännöt on hyvä olla kirjallisesti laadittuna ja kaikkien osakkaiden hyväksymiä.

Kaikissa yhteisomistuksissa tulisi olla selvät, ennalta sovitut pelisäännöt metsätilan omistamiseen ja käyttöön liittyen. Valitettavasti näitä yhteishallintasopimuksia on aivan liian vähän ja samaan aikaan yhteisomistusten lukumäärä vaan lisääntyy uusien kuolinpesien myötä.

Suomessa on lähes 600.000 metsänomistajaa ja metsäomaisuuden käyttöön liittyvät tavoitteet vaihtelevat omistajittain. Voimassa oleva Metsälaki antaa metsänomistajalle laajat mahdollisuudet hyödyntää metsiään taloudellisesti. Toki metsän talouskäyttöön liittyy myös velvollisuuksia, jotka metsänomistajat ja metsäalan toimijat ovat varsin hyvin myös huomioineet. Metsän käyttömuotona voi olla myös virkistys- ja suojelu joko pienialaisesti tai jopa kokonaisena kiinteistönä. Metsän käyttöön liittyvät tavoitteet tulisi olla siis tietoisia valintoja.

Metsätilojen kaupassa on ollut usean vuoden ajan oikein hyvät myyjän markkinat. Ostajia on ollut jonoksi asti ja myyntiin tulleet tilat ovat menneet kaupaksi kovaan hintaan. Toteutuneet kauppahinnat ovat ylittäneet, usein reilustikin, hintapyynnön mukaisen euromäärän. Metsä- ja välitysammattilaisena alkoi jo epäillä omaa markkinatuntemusta, kun ostajat tekivät toinen toistaan korkeampia ostotarjouksia. Nyt tilanne on muuttunut.

Taloustilanne on heikentänyt viimeisen vuoden aikana monien yritysten kannattavuutta. Toimialakohtaisesti varsinkin rakentaminen on ollut vaikeuksissa ja haastava tilanne jatkuu edelleen. Kun kassa tyhjenee ja vastuiden kattamiseen ei löydy enää omaa rahaa eikä rahoittajaa, niin edessä on liiketoiminnan päättäminen. Velkojen panttina oleva omaisuus tulee realisoitavaksi, mutta mikä on tässä tilanteessa omaisuuden arvo?

Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa henkilön kuolemasta. Perunkirjoituksen voi järjestää esimerkiksi vainajan puoliso tai lapsi, joka tuntee parhaiten vainajan varallisuustilanteen. Perukirja on laadittava aina – myös silloin, jos vainajalta ei ole jäänyt omaisuutta tai häneltä on jäänyt vain velkaa.

Kustannusten noustessa kiinteistösijoittajat pohtivat mitä tehdä omistuksilleen. Osa ei tee sijoituksilleen mitään, joku voi harkita sijoitustensa myyntiä ja mikäli rahoituskustannukset eivät ole ongelma, niin joku etsii uusia sijoituskohteita. Yhteistä kaikille on se, että epävarmuuden lisääntyminen lisää sijoittamisen riskiä ja tämä näkyy aiempaa korkeampana tuottovaatimuksena.

Kevät ja alkukesä ovat mitä parhainta aikaa mennä metsään. Huhtikuussa yöpakkasten jälkeen hanki kantaa ja metsässä liikkuminen on helppoa. Metsätilojen arviointi on mukavaa työtä, tähän vuodenaikaan se on ihan huippumukavaa.

Yritykset tarvitsevat jatkossakin myymälä-, toimisto-, tuotanto- ja varastotiloja. Ellei sopivia toimitiloja ole myytävänä tai vuokrattavana, tilatarve on ratkaistu rakennuttamalla yrityksen omaan käyttöön sopivat rakennukset. Viimeisen vuoden aikana rakentamiskustannusten nousu on omalta osaltaan vähentänyt uudisrakentamista.

Metsät ovat suomalaisille monella tapaa merkityksellisiä. Metsätilan arvo ja metsien merkitys erilaisina arvoina eivät ole sama asia. Tämä ero on tunnistettava metsätilojen arvostamiseen liittyvässä keskustelussa ja metsätilojen arvioinnissa.