Metsätila välityskohteena – mitä asiakirjoja ja selvityksiä tarvitaan
Rakentamattoman metsätilan välitys on selkeämpää kuin esim. omakotitalon myynti, koska rakennuksiin liittyvä selvityksiä ei tarvitse tehdä. Rakennuksiin liittyvät asiakirjat ja selvitykset, kuten pohjapiirrokset, rakennuslupa-asiakirjat, energiatodistus, jätevesijärjestelmän tiedot ja lämmityskustannukset jäävät kokonaan pois. Työn painopiste siirtyy metsävaratietoihin ja kiinteistöön liittyviin oikeuksiin ja rasituksiin.
Hyvän välitystavan mukaan kiinteistöjen markkinointi on perustuttava ajantasaiseen tietoon. Välittäjän on hankittava toimeksiannon alussa tuoreet lainhuuto- ja rasitustodistukset sekä kiinteistörekisteriotteet. Näiden tulee olla välitysprosessin aikana enintään neljä kuukautta vanhoja, ja ne on hankittava uudelleen kaupantekopäivälle. Näin varmistetaan mm. kiinteistön omistusoikeus, pinta-ala, kiinnitykset sekä rasitteet ja käyttöoikeudet sekä kaavatiedot.
Metsätilan välitystehtävässä yksi tärkeimmistä ostajalle annettavista tiedosta on selvitys metsätilan puustosta ja maapohjasta. Käytännössä ostajalle on annettava maastossa tarkistettuun metsävaratietoon perustuvaa metsäarviota vastaavat tiedot. Ostajan ostopäätös ja kohteen hinnoittelu perustuu mm. puuston määrään, maapohjan tuottokykyyn, hoitotarpeisiin ja hakkuumahdollisuuksiin. Mikäli metsäkiinteistöllä on metsätalouskäyttöä rajoittavavia tekijöitä (mm. suojelualueet), on myös näistä annettava tiedot ostajalle ennen ostopäätöksen tekemistä.
Metsätilan välitystehtävässä kartat ja ilmakuvat ovat keskeisiä tietolähteitä. Kohteesta on oltava kartta, josta ilmenevät kiinteistön sijainti, rajat ja tieyhteydet. Lisäksi välittäjän on selvitettävä myyjältä mahdolliset muut rasitteet ja sopimusperusteiset oikeudet, joita julkisista rekistereistä ei välttämättä näy.
Rakentamattoman metsätilan välitys on selkeämpää kuin esim. omakotitalon myynti, koska rakennuksiin liittyvä selvityksiä ei tarvitse tehdä. Mitä asiakirjoja sitten tarvitaan?