AKA-arvioinnissa arvioijan velvollisuus on ottaa kantaa arvioitavan kohteen vastuullisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että kiinteistön arvoa ei tarkastella pelkästään teknisenä, taloudellisena tai markkinaehtoisena kysymyksenä, vaan myös kestävyyden ja riskienhallinnan näkökulmasta.

Kun sopivaa metsätilaa ei löydy suoraan markkinoilta, yksi vaihtoehto ostotoimeksianto, jossa välittäjä etsii ostajan puolesta tämän kriteerit täyttävän metsätilan ja auttaa kauppaneuvotteluissa. Oikein käytettynä se voi helpottaa sekä ostajan että myyjän tilannetta ja nopeuttaa kaupantekoprosessia.

Rakentamattoman metsätilan välitys on selkeämpää kuin esim. omakotitalon myynti, koska rakennuksiin liittyvä selvityksiä ei tarvitse tehdä. Mitä asiakirjoja sitten tarvitaan?

Metsätilamarkkinat ovat viime vuosina eläneet muutoksen aikaa ja tämä kehitys näkyy selvästi myös Itä-Suomessa. Muutosta on tapahtunut kauppamäärissä, hintakehityksessä ja ostajissa.

Itä-Suomen toimitilamarkkinoilla on omat erityispiirteensä, jotka liittyvät alueen taloudellisiin, maantieteellisiin ja väestöllisiin olosuhteisiin. Näiden tekijöiden ymmärtäminen on keskeistä onnistuneessa toimitilavälityksessä.

Digitalisaatio on mullistanut kiinteistökaupan toimintaympäristön tuomalla mukanaan tehokkuutta, joustavuutta ja täysin uusia mahdollisuuksia. Se ei pelkästään tehosta kaupankäyntiä, vaan myös haastaa alan toimijat kehittämään innovatiivisia ja asiakaslähtöisiä ratkaisuja.

Metsänomistaja voi lisätä metsänsä arvoa monin eri tavoin, riippuen omista tavoitteistaan ja metsän ominaisuuksista. Tässä blogikirjoituksessa on esitelty keskeisiä keinoja metsän arvon nostamiseen.

Aivan ensimmäiseksi tulisi välttää kiirettä. Nopeat kaupatkin voi toki mennä hyvin, mutta kiireessä voi tulla myös virheitä, jotka olisivat vältettävissä riittävällä ajankäytöllä.

Suomessa on yli 500.000 kesämökkiä. Yli 95 % mökeistä on yksityishenkilöiden tai kuolinpesien omistuksessa. Jos mökin omistajana ja käyttäjänä on useampi kuin yksi ruokakunta, olisi pelisäännöt yhteisomistukselle oltava selvät heti alusta alkaen. Säännöt on hyvä olla kirjallisesti laadittuna ja kaikkien osakkaiden hyväksymiä.

Suomessa on lähes 600.000 metsänomistajaa ja metsäomaisuuden käyttöön liittyvät tavoitteet vaihtelevat omistajittain. Voimassa oleva Metsälaki antaa metsänomistajalle laajat mahdollisuudet hyödyntää metsiään taloudellisesti. Toki metsän talouskäyttöön liittyy myös velvollisuuksia, jotka metsänomistajat ja metsäalan toimijat ovat varsin hyvin myös huomioineet. Metsän käyttömuotona voi olla myös virkistys- ja suojelu joko pienialaisesti tai jopa kokonaisena kiinteistönä. Metsän käyttöön liittyvät tavoitteet tulisi olla siis tietoisia valintoja.

Kustannusten noustessa kiinteistösijoittajat pohtivat mitä tehdä omistuksilleen. Osa ei tee sijoituksilleen mitään, joku voi harkita sijoitustensa myyntiä ja mikäli rahoituskustannukset eivät ole ongelma, niin joku etsii uusia sijoituskohteita. Yhteistä kaikille on se, että epävarmuuden lisääntyminen lisää sijoittamisen riskiä ja tämä näkyy aiempaa korkeampana tuottovaatimuksena.

Kevät ja alkukesä ovat mitä parhainta aikaa mennä metsään. Huhtikuussa yöpakkasten jälkeen hanki kantaa ja metsässä liikkuminen on helppoa. Metsätilojen arviointi on mukavaa työtä, tähän vuodenaikaan se on ihan huippumukavaa.